Time

2/19/2018




Tein uusimpaan Asun-lehteen jutun käsillä tekemisestä, erilaisista ryijyistä ja kankaista, arts and crafts -meiningistä. Kaiken taiteen ja käsityön takana lilluu kuitenkin metafora, joka ei keskity pelkkään taitoon tai luovuuteen. Eikä siihenkään, että jonkun tutkimuksen mukaan käsillä tehdessä vasen ja oikea aivolohko juttelevat toisilleen, mikä vahvistaa muistia, hienomotoriikkaa ja saa rentoutumaan. Riittäisi jo sinällään, mutta SE isoin juttu on, että itse tekemiseen vaaditaan suuren suurta luksusta, aikaa.

Aika on niin tärkeää, ettei sitä haluaisi hukata mihin vaan. Pitäisi miettiä tarkkaan, mihin sen käyttää. Silti usein mieleen jäävät ne hetket, kun ei ole oikeastaan tapahtunut juuri mitään. Yksi rakkain lapsuuden lomamuistoni on, kun ajamme autolla läpi Ruotsin kohti Kööpenhaminaa. On myöhäinen ilta, ulkona sataa, autossa on lämmin ja stereoissa soi hiljaisella isoveljeni silloinen lempibändi Toto. Olen puoliunessa kun pysähdymme huoltoasemalle, isä tankkaa auton ja tuo meille suurena yllätyksenä Mars-patukat. Kaikki on niin hyvin, tuntuu turvalliselta ja siltä kuin meillä olisi kaikki maailman aika käytettävissä. Kävimme samalla reissulla myös Legolandissa, mutta siitä minulla ei ole minkäänlaista mielikuvaa. Miksi näin?

Kun lähden oikein kaivelemaan muistoja, huomaan niistä parhaimpien usein liittyvän siihen, että niissä ei tapahdu mitään kovin ihmeellistä. Silti ajattelen, että se arjesta jäävä aika pitäisi käyttää johonkin merkittävään, johonkin muuhun kuin Mars-patukan syömiseen perheen kesken. Siksi tyttäreni kesämuisto saakin hätkähtämään; "Muistatko äiti kun makasimme vanhan kodin verannalla, oli lämmin ja meillä oli paljaat varpaat. Katsoimme pilviä ja mietimme, miltä ne näyttävät, isä toi kaikille kaupasta jätskit".

Yritän ottaa opiksi. Yksi syy, miksi molemmat hetket ovat jääneen mieleen on se, että silloin ei ole ollut kiire mihinkään. Kaikki on silti aika ristiriitaista, huomaan nauttivani siitä kun kalenteri täyttyy, tykkään aikatauluttamisesta ja siitä, että saan asioita hoidettua. Ajattelen olevani surkea ajankäytössä ja minulla on usein kiire, mutta ehkä kalenterista on varattava oma aika pelkästään ajalle.


pictures by Katri Kapanen


/

The latest Asun-magazine is out and here´s little something we made for it together with Katri Kapanen. My headline for the story was "time". The editorial itself consists quite a lot of wallhangings, arts and crafts, things you make by hands. But even more it´s about time itself and how precious it is.

Time really is something you want to value. The funny thing is that sometimes you get busy with trying to get the most out of it.




READ MORE »

Living with Art / Lokal Helsinki

1/20/2018





Enismmäisellä kerralla se vähän jännitti. Ei ollut ihan varma olinko tullut taidenäyttelyyn vai myymälätilaan, ja miten täällä oikein pitäisi olla. Vaikka ihan vaan siksi, ettei heti alkumetreillä toisi esiin omaa riittämättömyyttään taiteen (tai minkään muunkaan) suhteen. Siksi olikin ihana huomata tulleensa tilaan, missä tunsi olonsa, miten sen nyt sanoisi, turvalliseksi? Olkoon se vaikka se sana. Toinen sana taisi olla ihastunut ja vähintäänkin kolmas - ostohimo.

Lokal on edelleen yksi ehdottomista lempikaupoistani Helsingissä, ellei ihan lempparini. Katja Hagelstamin luotsaama galleria / myymälä / kahvila on jotain sellaista, mihin ei törmää kuin ehkä muutaman kerran elämässään. Sen ovat huomanneet myös muun muassa Wallpaper, Design Milk, Vogue, National Geographic ja Financial Times.  Huolella kuratoitu myymälä aiheuttaa ihastumisreaktioita lähes jokaiseen tuotteeseen, ja jos ostamisesta muutoin tulisikin huono omatunto, on se täällä vaikeampaa. Lähes jokainen taideteos tai tuote kun on kotimaisten suunnittelijoiden käsialaa ja suurin osa vielä valmistettu täällä. Niinpä nautin siitä, miltä aamukahvi maistuu Natalie L:n kepeän ohuista keraamisista kupeista ja miten kiva on leikata vaikka kurkkuviipaleita Mattila & Mertzin puisella leikkuulaudalla. Suurin nautinto taitaa kuitenkin olla se, että saan mennä ihastelemaan kaikkea kaunista ilman ostopakkoa ihan sillä verukkeella, että Lokalissa avautuu aina uusi taidenäyttely lähes kerran kuussa eri teemalla. 

Tänään avautunut näyttely kantaa nimeä, VIIVA. Viivasta kerrotaan näin: "Teoksissaan jokainen taiteilija käsittelee viivaa oman tekniikkansa kautta. Viiva toistuu näyttelyssä lasin, keramiikan, saven, piirroksen, öljyvärin sekä musteen muodossa. Näyttelyyn osallistuvat Mollu HeinoVeera KuljuPasi KärkkäinenSasha HuberPan JiangfengJaanika Peerna ja Kristina Riska. Näyttelyn on kuratoinut Katja Hagelstam."


Lokalilla on hiljattain avautuneet myös uudet nettisivut. Sain kunnian olla mukana uusien sivujen teossa stailistina yhdessä Susanna Vennon kanssa. Katja Hagelstam myös pyysi minua kertomaan mitä itselleni merkitsee "Living with Art". 

“Whether it’s a unique piece by an acknowledged artist or a creative oeuvre by young talent like my daughters, art is something that makes a home look like you. It brings common furniture to life, and when looking at the artwork it reminds you of that one particular moment it became a part of your home. The best thing is that we all have our own taste, and when falling in love with an art piece it’s really your heart that makes the decision.”

Ajattelin kirjoitella taiteesta tulevaisuudessakin, mutta lähinnä kyselemällä tyhmiä rakkaalta ystävältäni, Hanna Perälältä, joka taitaa aiheen laajemmat oppimäärät. Jos teillä on mielessä jotain, mitä haluaisitte kysyä, niin laittakaa kommentia! Omalla listallani ensimmäisenä on; "Mikä on oikeaa taidetta ja onko sellaista käsitettä olemassakaan, ja jos, niin kuka sen saa määritellä?"

Kaikki kuvat: Katja Hagelstam


/


One of my farourite stores / art galleries / cafes / people / everything in Helsinki, Lokal. So happy to be part of their new website. Here´s a little quote from their website and what´s living with art for me


"Lokal, together with interior stylist Anna Pirkola, visited the Helsinki home of an architect couple in 2017. Based on this encounter, a visual lookbook was created, mixing in artwork and design pieces from Lokal’s archives."
“Whether it’s a unique piece by an acknowledged artist or a creative oeuvre by young talent like my daughters, art is something that makes a home look like you. It brings common furniture to life, and when looking at the artwork it reminds you of that one particular moment it became a part of your home. The best thing is that we all have our own taste, and when falling in love with an art piece it’s really your heart that makes the decision.”

Photography by Katja Hagelstam


READ MORE »

Freckles Beauty by Kovac Family

1/15/2018





Huomaan karvojen nousevan pystyyn aina, kun puhutaan eettisestä ostamisesta. Eettistä ostamista toki on kirpputoreilta ostaminen sekä se, kun tarpeeseen ostaessaan valikoi esimerkiksi jotain kotimaista, kestävää kehitystä ja luontoa kunnioittavaa. Samaan aikaan mieleen pyrkii kuitenkin ajatus siitä, kuinka etuoikeutettua on, jos ylipäänsä voi valita. Tai että on koti, mitä saa sisustaa, ja minkä takia voi tuskailla remontin rankkuutta.

Uuteen kotiin muutto on saanut aikaan aikamoisen tavara(aivo)myllerryksen. Vaikka mahdollisimman pitkälle onkin pärjätty samoilla huonekaluilla, synnyttää erilainen huonejako väkisinkin uusia tarpeita. Ja pakko kai se on myöntää, että olen kova haluamaan kaikenlaista. Että hei vaan, kunnon kaksinaismoralisti täällä ilmoittautuu. Heti perään yritän kuitenkin pelastaa itseni kertomalla teille Kovac Familysta, ehkä se vie huomion siitä, että itse asiassa puhun uudesta keittiön valaisimesta, joka sijaitsee uudessa keittiössä uusien keittiökalusteiden ja keittiönpöydän yläpuolella, voi apua...

Kamilla ja Christopher Kovac ovat yhtä kuin vuonna 2012 Ruotsissa perustettu Kovac Family. He itse tituleeraavat yritystään multitieteelliseksi ja nettisivuilta löytyykin muun muassa haastatteluja
ja uutisia uusista vegaanisista juustoista tai siitä, kuinka paljon muovia koko ajan suolletaan valtameriimme. Heidän tavoitteenaan on tarjota tuotteita ja palveluita niin ympäristöystävällisesti kuin vain mahdollista. Siksi keittiössämme roikkuva ruotsissa valmistettu 25Lamp -valaisinkin on kokoontaittuva, ja vie niin pakattuna noin viidesosan siitä tilasta, mitä se veisi avattuna. Näin pakattuna valaisin ei myöskään hajoa kuljetuksessa, joten sen voi lähettää pahvilaatikossa ilman muita pakkausmateriaaleja. Yrityksen tulevaisuuden haaveena on kehittää täysin luonnonmukainen valonlähde, mutta siitä kannattaa lukea enemmän täältä.



/



Our set of rooms in our new apartment is totally different than in our previous home. It means that we have to rethink and decorate the new flat by it's terms, and what differs the most from the old apartment is the lighting. Can´t really say if buying new things can ever be really ethical, and that´s one thing I´ve been struggling with. It feels bad to buy all this new things even though at the same time I have to admit that the materialist in me loves it. Luckily one can always choose the more ethical choices or of course find treasures from the flea markets.

The 25Lamp by Kovac Family is definitely the greener choise. Kovac Family´s idea is to design and provid products and services as environmentally friendly as possible. The products are made in Sweden using sustainable materials, and as they grow their goal is to deliver a completely natural light source. The lamp comes folded in small cardboard box, and once you install the lamp you just unfold the shade. That is pretty cool too.






READ MORE »

Clothing for every occasion

12/30/2017


Olen kulkenut kohta kolme viikkoa villahousuissa. Enkä pelkästään lomalla, vaan lomaa ennen myös töissä. Ja siihen pisteeseen asti, että jouduin aamulla miettimään, että kehtaanko taas vetää ne samat housut jalkaan. Villahousuista tulee ehkä ensimmäisenä mieleen sellaiset lämpökerrastotyyppiset-kalsarit tai sitten sellaiset damaskit, missä oma mummoni on lapsuudessa mennyt pulkkamäkeen. Näissä housuissa voi kuitenkin mennä melkein mihin vaan, varsinkin jos ne yhdistää siistimpiin kenkiin, tosin housut näyttävät lenkkareissakin kivalta. Parasta on merinovilla, joka aiheuttaa välittömän lämmön tunteen jalkoihin. Ja se fiilis, kuin jalassa ei olisi ollenkaan housuja, ah!

Sain Arelan Juno-housut alunperin lahjaksi työmatkalle Kiinaan, missä piti yhtä aikaa näyttää sekä siistiltä, että säilyttää työkyky lentomatkan ja jetlagin turvottamassa kropassa. Housujen seuraksi sain burgundin sävyisen Joan-neuleen. Reissun jälkeen merinoneule lähti heti käyttöön. Siinä teki mieli  kääriytyä sohvalle kirjan kanssa, mutta myös laittaa korvikset korviin, laittautua nätiksi ja lähteä viettämään iltaa (parhaita ovat vaatteet, jotka voi asustaa tilanteeseen kuin tilanteeseen, varsinkin matkalla). Kesti hetki ennen kuin osasin ottaa housut käyttöön arjessa. Ne kun tuntuivat niin, no villahousuilta. Nyt taas ei tekisi mieli käyttää mitään muuta!

Kiireen keskellä huomaan olevani todella laiska poistamaan merinolle ominaista nukkaan, vaikka sitä ei kuulemma tarvitsisi tehdä kuin muutaman kerran, ja vaikka hankin sitä varten myös uuden "nukkakiven". Onneksi Arela tarjoaa onneksi neuleilleen. Nukan poisto, pesu ja höyrytys -hoito kustantaa 25 €, ja jos neuleessa on reikiä tai lanka on lähtenyt omille teilleen, on niiden korjaaminenkin mahdollista. Ja jos ei ole pääsyä myymälää, voi aarteensa myös lähettää hoitoon. Kestävää muotia parhaimmillaan.

ps. Arelalla on ale käynnissä



/


Just realized that I´ve been going around in wool pants for almost three weeks now. And not only at home, but at work too. Luckily these merino woolen trousers from Arela goes for both occasions, even thought I found myself questioning if it´s okay to have them just on and on. In my mind the woolen pants means something my grandma wore when she was going to skiing, which actually sounds quite fashionable when comparing it to the newest skiing outfits. I got the trousers as a gift from Arela together with the Merino sweater when I was heading to a work trip to China. The key was to look fresh and feel good even when working hard in a major jet lag. And hey, that´s just what happened.

After the trip I wore the sweater right away when reading on a sofa, but also when going for a dinner with friends, just added big earrings and the look was ready. But the trousers, I just really love the warm feeling and the fact that you actually feel like not having pants at all. So soft they are.

The best part in finnish company Arela is, that they want your garments to last for ever. That´s why they also have a beauty treatment plus a repair if needed. So you´ll know that if you buy something it´s meant to be sustainable from the start. Built to last.




READ MORE »

Spicy apple juice by Wilfa

12/24/2017




Tuorepuristettu joulumehu aka flunssan karkoittaja on täynnä vitamiineja ja runsaasti inkivääriä. Jos olisin malttanut, olisin vielä lämmittänyt mehun kanelitangon ja muutaman neilikan kera, mutta ainakin näin kaikki vitamiiniit säilyivät mukana. Pienellä terästyksellä lämmitetystä juomasta saisi halutessaan myös jouludrinkin.

Mausteinen omenamehu kahdelle

2 omenaa
1 appelsiini
1/4 granaattiomenaa
reilu pala inkivääriä
kanelia ja neilikkaa mausteeksi


Meille muutti Wilfan Andante slowjuicer joulukuun alussa, ja siitä asti on valehtelematta joka aamu juotu tuorepuristettua mehua. Mylly toimii kuin manuaalinen sitruspuserrin, mutta suuremmalla paineella. En ole vielä testannut pähkinöitä tai jyviä, mutta kuulemma laite pusertaa niistäkin mehut irti. Itse tehty mantelimaito kuulostaisi kyllä ihanalta. Ehkä jopa siltä, että laite saisi kuorittua paatuneemmastakin leivän puputtajasta terveysintoilijan esiin. Näin lyhyen käytön jälkeen parhaimmaksi ominaisuudeksi nousee kuitenkin helppous ja nopeus. Omenat voi laittaa kuorineen ja appelsiinit niine valkoisine kuorenjämineen. Kun mehu pulppuaa toisesta reiästä ulos, tulevat kuoret ja tiukkaan puserrettu kuituaines toisesta. Kun laitteen pesee aika pian mehustamisen jälkeen, on pesukin nopeaa. Eilen aamulla pääsin ensimmäistä kertaa tekemään mehua yksin ja rauhassa, kun lapset lähtivät jo aiemmin mummolaan. Muuten hedelmiä pusertamassa on aina kaksi innokasta apulaista. Eikä yhtään haittaa, että juicerin kanssa on lähes mahdotonta loukata itseään (mehustaa sormiaan), koneesta kun ei löydy pyörivä teriä, vaan homman hoitaa tiukka puristin.

Ihanaa ja rentouttavaa joulua!



/



Freshly squeezed xmas juice is full of vitamins and ginger. You can have it warm or cold or even spice it up for Christmas with a little rum.

Spicy apple juice for two

2 apples
1 orange
1/4 pomegranate
piece of ginger
cinnamon and clove for spice


Have a lovely and relaxing Christmas you all!




sponsored post by Wilfa




READ MORE »

Scents, perfumes, fragrances

12/21/2017






Tuoksutietämätön tunnustautuu. Joskaan tiedä voiko kukaan olla tuoksutietämätön? Ajattelen poimivani tuoksutrendien suihkauksia sieltä sun täältä, mutta loppupeleissä tuoksujen kanssa on vaikea olla trendikäs. Se mikä ei tuoksu omaan nenään hyvältä, tuoksuu pahalta, ja sellaista on vaikea kuvitella suihkuttelevansa ylleen treffeille tai vaikka tärkeään työtapaamiseen mennessä. Olisi kiinnostava tietää, voiko tuoksujen kanssa kehittyä samalla tavalla kuin vaikka viinien maistelussa? Kukaan tuskin siinäkään on ensimmäisellä kerralla mestari, vaan tykkää yhtä lailla siitä viinien Polo Sportista tai Ck Onesta.

Omaa tuoksuhistoriaani osaan lukea ainakin sen verran, että minulla on aina se yksi suosikkituoksu, mitä käytän koko ajan. Olisi kiva olla sellainen, joka vaihtelee tuoksua tilanteen mukaan, mutta ennätykseni on kaksi tuoksua samaan aikaan, joista toinen on iltatuoksu, jota laitetaan ehkä pari kertaa vuodessa. Ei siis kovin suuri menestys. 

Muistan kun kohta kuusi vuotta sitten Australian reissulla kävin haistelemassa kaikki Byredon tuoksut läpi. Ihastuin jo ennen tuoksuttelua Sunday Cologne -nimeen ja kaiken haistelun jälkeenkin se tuntui edelleen parhaalta. En silti uskaltanut ostaa pulloa, sillä en ollut varma olinko ihastunut vain nimeen, vai myös tuoksuelämykseen. Muutama vuosi myöhemmin kävin Lahden Saint Louisissa toteamassa tuoksuelämyksen todeksi, ja siitä asti olen tuoksunut koko ajan sunnuntaille. Joululahjalistaltakin löytyy kolmatta kertaa sama suosikki, sillä nykyistä pulloa on jo kallistettava, jotta sieltä saa suihkittua ulos muutakin kuin ilmaa. Voinkin jo aika hyvällä kokemuksella sanoa, että tasaisella käytöllä pullo kestää vuoden. 


Nyt voisi kuitenkin olla se hetki, kun pullon nimi vaihtuu. Sain kutsun Sugarille tekemään omaa tuoksua Frantsilan kukka/yrttiuutteista. Järkevä ihminen olisi ehkä kiinnittänyt huomiota niiden terveysvaikutuksiin, mutta minä päätin tällä kertaa mennä nenä edellä. Oli mielenkiintoista huomata, että metsäinen, samea, jopa tupakkamainen ja voimakas tuoksumaailma kiinnostivat eniten, ja niistä poiketen myös ruusu. Jos nenäni tiesi mitä terveyteni tarvitsee, oli se tuoksujen mukaan lepoa ja rentoutumista, enkä voi sanoa, että se olisi väärässä. Nyt minulla olisi siis kaksi tuoksua, mutta haikailen jo kolmannen perään. Ilmeisesti paras tapa on seurata nenäänsä, mutta sitä ennen tekisi mieli hankkia jotain teoriapohjaa valinnoilleen, tai vaikka sille, miten analysoisi oman nenänsä mieltymyksiä. Olen kuullut paljon hyvää Hermèsin parfymöörin Jean-Claude Ellenan kirjasta The Diary of a Nose, mutta jos joku osaa suositella myös jotain muuta, niin vinkit otetaan kiitollisena vastaan!



/


Just few words a bout scents. I find myself buying the same perfume again and again. It does´t really matter, cause of course I happen to love it, but would be great to try something else too. My record is three, so that´s not quite a lot I guess. I have one for the everyday use, one for evening, which means few times a year and then this new one I made myself at Sugar. It´s made from Frantsila´s organic essentials oils. They all have their own flower powers but I just followed my nose and by following it I came up with something woody and strong. The funny thing was that the flow powers of that mix was all about resting, relaxing and helping you to find time for yourself. Sounds something I really need.



READ MORE »

d a d a a. © All rights reserved · Theme by Blog Milk · Blogger